Tavoitteenamme vähentää opettajien työtaakkaa - työkaluja perusopetukseen ja lukioon

Perusopetuslain uudistukset astuivat voimaan vuoden 2011 aikana, joiden myötä oppilaiden jako yleis- ja erityisopetukseen poistui. Uudistuksen seurauksena opetusryhmien heterogeenisuus kasvaa entisestään ja opettajan odotetaan vastaavan oppilaiden erilaisiin tarpeisiin ja erilaisiin oppimisen haasteisiin samanaikaisesti. Opettajien vastuuta ja työtaakkaa kasvatetaan jatkuvasti. Milloin tulevat uudistukset työtaakan vähentämiseksi?

Kaikkia peruskoulun samalla vuosiluokalla olevia oppilaita yhdistää ikä, mutta se jääkin helposti ainoaksi heitä yhdistäväksi tekijäksi. Oppilaiden sen hetkinen matematiikan osaamisen taso ja kyky omaksua uusia asioita poikkeavat toisistaan valtavasti. Taitotason erilaisuuden voi todeta alla olevasta kuvaajasta (kuva 1), jossa on vuoden 2011 valtakunnallisen 9. luokan matematiikan kokeen arvosanajakauma. Gaussin käyrän huippu osuu 16 pisteen tietämille kokeessa, jossa lahjakkaimmat opiskelijat ovat saaneet 60 pisteen saaliin. Tämän pistejakauman voi hyvin olettaa kuvaavan myös peruskoulun keskiverto-oppilasryhmää.

Lähde: Dimensio-lehti 6/2011, MAOL ry.

Opettaja ei pysty nykyjärjestelmässä vastaamaan lahjakkaimpien oppilaiden tarpeisiin, kun suurin työpanos menee tiedollisesti ja taidollisesti monta vuotta lahjakkaimpia jäljessä tulevien oppijoihin. Opettaja ei pysty myöskään vastaamaan heikoimpien oppijoiden tarpeisiin, koska hän joutuu väkisin opettamaan heille uusia vaikeita asioita liian nopeasti ja liian aikaisin, jotta lahjakkaimmat oppijat eivät kärsi yhteisopetuksessa liikaa.

Kompromissi opettaa keskimääräisen opiskelijan taitotasolla ja oppimisnopeudella on ehkä kaikkein tehottomin ratkaisu, koska myös keskitason oppilas kärsii levottomasta oppiympäristöstä ääripäiden tylsistyessä ja ahdistuessa kilpaa opetettavasta aiheesta.

Martinlaakson lukiossa ja Kilterin koulussa on yhteistyössä opetus.tv:n kanssa aloitettu syksyllä 2011 opetuskokeilu, jonka tavoitteena on

• vähentää opettajan työtaakkaa
• tukea enemmän lahjakkaita oppijoita
• tukea enemmän keskitasoisia oppijoita
• tukea enemmän heikkoja oppijoita
• lisätä oppilaiden motivaatiota matematiikan oppimista kohtaan
• lisätä oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä matematiikan kielellä

Opetuskokeilu on lähtenyt käyntiin positiivisissa merkeissä!

Lisätietoja kokeilusta voit kysyä vieraskirjan kautta tai suoraan Pekalta: pekka.peura(ä)eduvantaa.fi. Lisätietoja saat myös lukemalla tätä blogia.

"Miksi koulujärjestelmämme perusoletuksena on, että tärkein oppilaita yhdistävä tekijä on heidän valmistuspäivämääränsä?" (Kohta 6:55)

Oivalluksia muuttuvasta oppimaisemasta

Opetuskokeilu on ollut käynnissä kahden jakson ajan, ja eilen hämmästyneenä totesin, että osa opiskelijoista ei enää tyydy valmiiksi annettuun ja koululaitoksen määrittelemään oppimaisemaan vaan he aktiivisesti muokkaavat sitä haluamallaan tavalla omannäköiseksi. Luovasti oppimaisemaan suhtautuvia opiskelijoita on myös jo niin paljon, että he uskaltavat toteuttaa omia visioitaan.

Eilen oli 3. jakson ensimmäinen matematiikan oppitunti ja opiskelijat (ryhmäkoko 37) olivat päässeet luokkaan 10 minuuttia ennen oppitunnin alkua. Luokassa pulpetit olivat koeviikon jäljiltä siisteissä riveissä siten, että kaksi pulpettia oli aina vieretysten ja opettajalla oli mukavasti omaa tilaa tussitaulun ja ensimmäisen pulpettirivin välissä. Luokkatila oli valmiina kurssin opettajajohtoisen avaustunnin viettoon.

Astuessani luokkaan odotin näyn olevan samanlainen kuin aina ennenkin. Oletin, että opiskelijat olisivat kiltisti sulautuneet siisteissä riveissä olevien pulpettien taakse. Takarivin kolme poikaa olisivat toki uhmanneet järjestystä ja liittäneet kolme pulpettia vieretysten. Hämmentyneenä jouduin kuitenkin toteamaan, että iso osa opiskelijoista oli vallannut koko luokkatilan opettajan omaa tilaa myöden ja tehneet siitä itselleen viihtyisämmän.

10 opiskelijaa oli muodostanut ryhmätyöpisteen aivan luokan etuosaan vieden samalla opettajalta mahdollisuuden käyttää tussitaulua tai dokumenttikameraa. Ja juuri kun olin suunnitellut näyttäväni dokumenttikameran välityksellä kaikille esimerkkitehtäviä!

Opetuskokeilun tässä vaiheessa iso osa opiskelijoista on hylännyt ajatuksen siitä, että opiskelu sujuu parhaiten istumalla riveittäin ja kuuntelemalla menneisyyden kaikuja: sanoja, joita opettaja toistaa vuodesta toiseen aina uudestaan ja uudestaan. He ovat sitä mieltä, että heille oppiminen on mielekkäämpää keskustelemalla aiheesta sosiaalisissa ryhmissä, prosessoimalla uusia ajatuksia ja ratkaisemalla haastavia ongelmia itse sekä kavereiden kanssa. Vasta sitten, kun koko ryhmä on neuvoton ylitsepääsemättömän ongelman edessä, he pyytävät paikalle opettajan avaamaan ajatustensa umpisolmuja.

Miksi koululaitoksia ja luokkahuoneita suunnittelevat arkkitehdit määrittelevät sen, millaisessa oppimaisemassa opiskelu on mielekkäintä? Opettajat ja oppilaat ottavat luokkatilan vastaan usein sellaisenaan, valmiiksi annettuna, ja muokkaavat omat pedagogiset mallinsa siihen tilaan sopiviksi. Miksi ei toimittaisi siten, että oppilaat muokkaisivat luokkatilan ja oppimaisemansa sellaiseksi, missä he itse viihtyisivät parhaiten ja opettajat pedagogian ammattilaisina muuntaisivat opetusmetodinsa tähän luovempaan oppimaisemaan soveltuviksi?

(Termin "oppimaisema" opin 7.-8.12.2011 Valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä, oppimaisema.org)

Blogi avattu

Blogi on avattu. Tammikuuna 2012 aikana täällä julkaistaan ensimmäiset opiskelijoilla teetetyn kyselyn tulokset. Kyselyllä tutkitaan opiskelijoiden tuntemuksia ja ajatuksia uudesta tavasta opiskella matematiikkaa.

Kommentoi, kehitä, ideoi